VALTIOVARAINMINISTERIÖN (VM) budjettipäällikkö Mika Niemelä esitti eduskuntavaalien alla perustavanlaatuisia muutoksia suomalaiseen koulutusjärjestelmään. Korkeakoulujen lukukausimaksujen ohella budjettipäällikkö Mika Niemelä ehdotti sadan miljoonan euron leikkauksia ammattikoulutukseen, joka toteutettaisiin muuttamalla kolmivuotinen ammatillinen peruskoulutus kaksivuotiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaisi yleissivistävästä YTO-aineopetuksesta (yhteiset tutkinnon osat) luopumista.
Osaajapula uhkaa jo nyt romuttaa erityisesti teknologiateollisuuden mahdollistaman talouskasvun. VM:n leikkauksilla olisikin teollisuudesta elävälle Satakunnalle erityisen vakavia seuraamuksia.
Niemelä esittää leikkausten tueksi kaksi keskeistä väitettä. Hän toteaa opintojen keskeyttämisten lisääntyneen sitten vuoden 2001, jolloin ammatilliset perustutkinnot muutettiin kaksivuotisista kolmivuotisiksi. Toisekseen Niemelä toteaa, että opintoaikojen pidentäminen ei ole lisännyt ammattiopiskelijoiden jatko-opintoja.
MOLEMMAT väitteet ovat virheellisiä. Tilastokeskuksen tiedoista käy selville, että opintojen keskeyttäminen on päinvastoin vähentynyt. Kun lukuvuonna 2000–2001 opintonsa keskeyttäneitä oli 13,1 prosenttia, niin 2020–2021 keskeyttäneitä oli 12,6 prosenttia. Ja kun vuonna 2007 ammattikorkeakoulutuksen aloittaneista ainoastaan 16 prosentilla pohjakoulutuksena oli ammatillinen tutkinto, niin nyt jo puolet AMK-opiskelijoista on ammattikoulutaustaisia.
Niemelän leikkausesitykset ovat myös ongelmallisesti ristiriidassa ammatillista koulutusta koskevan lain kanssa, jonka yhtenä tarkoituksena on lisätä ammattiopiskelijoiden jatko-opintovalmiuksia. Ammattikoulutuksen tavoitteena on myös kehittää opiskelijoista hyviä, tasapainoisia ja sivistyneitä ihmisiä. YTO-opinnoissa harjoitellaankin matematiikan ja viestinnän ohella mm. työelämässä ja yhteiskunnassa toimimisen taitoja.
VM:n leikkaukset uhkaavat paradoksaalisesti tuhota sen, mitä niillä tavoitellaan. Koulutusleikkauksilla ei vakauteta kansantaloutta, vaan niillä tulisi olemaan taloutta kuristava vaikutus. Koulutus on suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin selkäranka. Niinpä sitä ei pitäisikään nähdä menoeränä, vaan päinvastoin investointina.
Minulla oli tähän kolumniin myös henkilökohtainen motiivi, sillä olen aikoinani mennyt yliopistoon ammattikoulutaustalla. Ilman yleissivistävää opetusta tutkinnon läpivieminen olisi käytännössä ollut mahdotonta. Terveisiä ja kiitokseni vanhoille opettajilleni sinne Nakkilaan.
Jarno Valtonen
Vasemmistoliiton Porin Kunnallisjärjestö ry:n puheenjohtaja